Nuorten digitaitoja tukeva CodeBus Africa -hanke on päättänyt matkansa Etelä-Afrikkaan. Projektin päätösjuhlat vietettiin menneenä viikonloppuna Kapkaupungin Khayelitshassa Aalto-yliopiston, paikallisen teknologiahubin mLabin, Nokian, Mehackitin ja Suomen Pretorian suurlähetystön järjestämänä.

Koodibussin 100-päiväinen kiertue järjestettiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa osana Suomen itsenäisyysjuhlavuotta. Bussin matka alkoi helmikuussa Ghanasta pysähtyen Nigeriassa, Etiopiassa, Keniassa, Ugandassa, Tansaniassa, Sambiassa, Namibiassa ja Mosambikissa ennen kymmenettä ja viimeistä etappia Etelä-Afrikkaa.

Tytöt muodostivat enemmistön työpajojen osallistujista joka maassa.

Voimaannuttavaksi ja yhteisölliseksi luonnehdittu teknologiahanke saavutti lähes 1 800 nuorta yhden päivän koodaustyöpajoissa, joissa nuoret pääsivät pareittain luomaan oman musiikkikappaleensa avoimen lähdekoodin Sonic Pi -ohjelmointiympäristössä. Luova ja leikkisä lähestymistapa pyrki tukemaan erityisesti tyttöjä, jotka muodostivat enemmistön työpajojen osallistujista joka maassa.

Jokaisessa työpajassa on haasteensa. Tässä kieleen ja tietokoneenkäyttötaitoihin liittyvät muurit murtuvat 40 tansanialaistytön opetellessa näppäimistön käyttöä laulun ja tanssin avulla. Kuva: Aalto Global Impact / Roope Kiviranta

Koodibussin mukana läpi kevään matkustanut projektikoordinaattori Irena Bakic Aalto-yliopistosta arvioi hankkeen onnistuneen ensisijaisesti hankekumppaneiden korkean kunnianhimon ja saumattoman yhteistyön vuoksi.

“CodeBus on Suomi 100 -juhlavuoden teemaa ‘Yhdessä’ parhaimmillaan, ja haluan kiittää kaikkia kumppaneita heidän omistautumisestaan. Afrikkalaiset ja suomalaiset onnistuivat yhdessä luomaan ainutlaatuisen työpajakokemuksen, josta jokainen nuori lähti tuntien onnistumista ja innokkuutta teknologiaa kohtaan”, Aalto Global Impact -yksikössä työskentelevä Bakic sanoo. “Olen äärimmäisen ylpeä kansainvälisestä CodeBus-yhteisöstämme ja sen määrätietoisuudesta voimaannuttaa afrikkalaisia nuoria.”

"Tämä on vasta alkua. Odotan innolla Koodibussin kasvavan merkittäväksi nuoria tukevaksi liikkeeksi."

CodeBus Africa pyrkii tukemaan ja tasa-arvoistamaan nuorten osallistumista tiede-, teknologia- ja innovaatioaloille pitkällä aikavälillä projektin tiiviistä ensimmäisestä matkasta huolimatta. Tavoitteen saavuttamiseksi jokaisessa kohdemaassa koulutettiin neljästä kuuteen paikallista työpajaohjaajaa paikalliskumppaneiden kapasiteetin vahvistamiseksi. Hankkeen koordinoija Aalto Global Impact myös kartoittaa kumppaneiden palautteen ja tulevaisuuden suunnitelmat kahdesti – kiertueen aikana ja puoli vuotta sen jälkeen – hankkeen eteenpäin viemiseksi.

“Olemme rakentaneet upean verkoston johtavia afrikkalaisia teknologia- ja innovaatiohubeja, joista moni on jo jatkanut työtä Sonic Pi -ohjelman kanssa. Tämä on vasta alkua ja odotan innolla Koodibussin kasvavan merkittäväksi nuoria tukevaksi liikkeeksi”, Bakic sanoo.

CodeBus African seuraavia vaiheita voi seurata osoitteessa www.codebusafrica.com sekä hankkeen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Lisätiedot:

Irena Bakić
Projektikoordinaattori, Aalto Global Impact
irena.bakic@aalto.fi
+358 50 313 9803

CodeBus Africa -hanketta koordinoi Aalto Global Impact, joka edistää koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden kautta Aalto-yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta globaalisti. Järjestävinä kumppaneina ovat Suomen ulkoministeriön paikalliset edustustot yhdessä Nokian, Mehackitin ja yli 15 afrikkalaisen teknologiahubin, oppilaitoksen ja järjestön kanssa.

Yritykset ja yritysten arvoketjut ovat maailman suurimpia veden käyttäjiä. Veden niukkuuden ja saastumisen kaltaiset globaalit vesikriisit aiheuttavat merkittäviä riskejä yritysten toiminnalle. Vesiriskit voivat liittyä veden saatavuuteen ja laatuun, yrityksen maineeseen tai tehottomaan ja epäoikeudenmukaiseen sääntelyyn, jotka kaikki lopulta vaikuttavat yritystoiminnan kannattavuuteen.

Vaikka Suomessa vesivarojen ja niiden hallinnan tila on pääsääntöisesti hyvä, suomalaisyritykset ja alihankkijoineen toimivat myös alueilla, joissa kärsitään erilaisista veteen liittyvistä ongelmista. Yrityksillä voi olla keskeinen rooli ja vastuu haasteiden ratkaisussa.

Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja WWF Suomi ovat perustaneet vesivastuusitoumuksen osaksi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta tukeakseen yritysten vesivastuutyötä.

Sitoumus haastaa suomalaisyritykset tunnistamaan vesiriskit niiden arvoketjuissa, huolehtimaan toimipaikkojen ja alihankkijoiden veden käytön kestävyydestä sekä kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

“Yritykset eivät voi ratkaista veden käytön ongelmia yksin. Sitoumuksen perustajat edistävät omassa toiminnassaan kestävää veden käyttöä ja hallintaa ja haluavat kannustaa yrityksiä niiden vesivastuutyössä ja parhaiden käytänteiden kehittämisessä,” sanoo Suvi Sojamo, tutkijatohtori Aalto-yliopistosta. ”Sitoumus on perustettu tukemaan yritysten vesivastuutyötä ja toivomme sen ympärille syntyvän yhteistyöverkoston sekä uusia tutkimus- ja kehityshankkeita."

Sojamo on väitellyt yritysten vesivastuullisuudesta ja ollut mukana kehittämässä alan ohjesääntöjä ja parhaita käytänteitä niin kansainvälisesti kuin Suomessa.

Sitoumus on kaikille avoin ja löytyy osoitteesta: https://sitoumus2050.fi/commitment/vesivastuusitoumus

Lisätietoa:

Suvi Sojamo
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
suvi.sojamo@aalto.fi
+358 50 325 4415
 

Aalto-yliopisto on elokuussa järjestettävän Flow Festivalin yhteistyökumppani. Yhteistyön keskipisteenä ovat opiskelijoiden festivaalialueelle tuottamat työt sekä taiteen ja luovuuden merkityksen korostaminen kulttuurin edistämisessä.

- On mahtavaa, että pääsemme nostamaan esiin opiskelijoidemme osaamista yhdessä Flown kanssa. Flow on paljon enemmän kuin musiikkifestivaali: se on suuri kulttuurin kehto ja kokonaisvaltainen kokemus. Opiskelijoidemme työt näyttäytyvät yhden viikonlopun aikana lähes 75 000 kävijälle, sanoo Aalto-yliopiston markkinointi- ja bränditiimin päällikkö David Lewis.

Tämän vuoden festivaalin esiintyjiä ovat muun maussa Frank Ocean, The XX ja Angel Olsen. Musiikin lisäksi Flow tarjoaa vaikuttavan kokonaisuuden näyttävää ja kokeilevaa taidetta sekä ruokamatkan maailman ympäri.

Yhteistyö Aallon kanssa näkyy yleisölle eri puolilla festivaalialuetta. Visuaalisen viestinnän muotoilun opiskelijoiden tekemä 100-metrinen seinämaalaus johdattaa festarivieraat portilta alueelle kohti päälavaa. Tila- ja kalustesuunnittelun opiskelijat ovat suunnitelleet vehreän lounge-alueen, jonka yhtenä elementtinä on vuorokauden aikojen mukaan muuttuva valoinstallaatio.

Lisäksi festivaaliyleisö pääsee tutustumaan arkkitehtuurin opiskelijoiden Kokoon-taloon. Projekti lähti liikkeelle tarpeesta rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja siirtolaisille. Kokoon on rakenteeltaan pinottava ja vaikuttava kokonaisuus, ja avoin yleisölle koko tapahtuman ajan.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden kokeellisia ja rohkeita animaatioita näytetään isoilla screeneillä esiintyjien taukojen aikana. Jokainen teos on monipuolinen ja tutkiva, käytössä on ollut hyvin erilaisia tekniikoita tietokoneanimaatioista käsin piirrettyihin alastomiin figuureihin.

Riviera-elokuvateatterissa näytetään elokuvia elokuvataiteen ja lavastustaiteen opiskelijoilta. Sunnuntaina taidekasvatuksen opiskelijat tarjoavat lapsille maalaustyöpajan.

- Uskomme, että taide ja luovuus tuovat tapahtumaan upeaa energiaa. Flow on täydellinen kohokohta ja huipennus Suomen ainutlaatuiselle kesälle, Lewis lisää.

Festivaali järjestetään 11.–13.8. Suvilahdessa Helsingissä.

Lisätietoa:
www.flowfestival.com

Ensto on tehnyt lahjoituksen Aalto-yliopiston taiteen ja muotoilun koulutusalalle valtion vastinrahakampanjan puitteissa. Valtion vastinrahalupaus lisää yliopistoille annettavien lahjoitusten vaikuttavuutta merkittävästi. 

”Enston uudessa strategiassa nousee esiin luovuus, jonka haluamme kanavoituvan  innovatiiviseksi uusien, ja entistä älykkäämpien ratkaisujen tutkimiseksi ja kehittämiseksi yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun edustama luovuus, käyttäjäkokemuksen ymmärrys ja tasokas muotoilun koulutus ovat asioita, jotka ovat tärkeitä koko Suomen teollisuuden uudistumiselle ja kilpailukyvylle, niin myös meille. Siksi haluamme tukea koulua”, sanoo Enston toimitusjohtaja Ari Virtanen.

”Hyvällä muotoiluosaamisella voidaan suunnitella käyttäjälähtöisiä tuotteita, palveluita ja liiketoimintakonsepteja, jotka ottavat huomioon markkinoiden kehityksen, uusien teknologioiden mahdollisuudet ja muut kilpailutekijät. Luovuus on tämän koulun ytimessä. Olemme iloisia, että Ensto näkee tärkeänä tukea alan korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta Suomessa. Uskon, että tulevaisuudessa löydämme kiinnostavia yhteistyöprojekteja”, sanoo muotoilun laitoksen johtaja Turkka Keinonen.

Aalto-yliopiston monialainen yhteistyö tulee entistä luontevammaksi, kun Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu keskittää kesällä 2018 kaiken toimintansa Otaniemeen.

Lisätietoja:

Satu Mehtälä
satu.mehtala@aalto.fi
projektipäällikkö, varainhankinta
puh 050 435 7739

Lahjoita Aallolle:

http://lahjoittaminen.aalto.fi/

Itse festivaali levittäytyi 2.–31. toukokuuta lukuisiin paikkoihin ympäri pääkaupunkiseutua.

Festivaalin aikana yleisölle tarjottiin mahdollisuus tutustua yliopiston monipuoliseen osaamiseen. Aalto Festival esitteli kaikenlaisia robotteja, elokuvia, laskelmia, kokeiluja, pelejä, taidetta, kaavoja, rakennuksia, ehdotuksia, algoritmeja, animaatioita, prototyyppejä, puheita ja ideoita yleisön iloksi.

Tänä vuonna Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi tavoitteena oli saada mukaan upea sadan tapahtuman laaja kattaus tilaisuuksia, näyttelyjä, luentoja ja seminaareja, ja tämä tavoite täytettiin hienosti.

Osa Aalto Festivalin tapahtumista on käynnissä vielä nyt festivaaliajan päättymisen jälkeen. Esimerkiksi muotoilun opiskelijoiden BoA'17 -lopputyönäyttelyyn pääsee tutustumaan Otaniemen kampuksella juhannusaattoon saakka ja arkkitehtuurin laitoksen diplomitöihin Kampin Laiturissa kesäkuun loppuun. Aalto-yliopiston poikkitieteellisen kurssin Kristallikukkia peilisaleissa: Matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin -kurssin opiskelijoiden loppunäyttely on auki elokuun loppuun tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.

Osana Designmuseon näyttelyä Enter and Encounter – Kutsu huomiseen pääsee lokakuuhun asti tutustumaan Aalto-yliopiston Design for Government -kurssin sekä New Biomateriality Labin esittelyihin. Näyttely kutsuu kohtaamaan muotoilussa ja yhteiskunnassa esiintyvät muutokset ennakkoluulottomasti ja positiivisessa hengessä.

Tarkemmat aukioloajat ja kesän aikana avoinna olevat näyttelyt löytyvät festivaalin verkkosivuilta aaltofestival.fi

Kiitos kävijät, kiitos tekijät – te teitte Aalto Festivalista loistavan! Nähdään taas vuonna 2018.

Global Impact: Sustainable Global Technologies Studio, 22.5.2017

Pack-Age Gala, 24.5.2017

Visualizing Knowledge, 29.05.2017

Kuvat: Alisa Javits

Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen projekti “Liikkuvat periferiat – paikan tuntu” sai Suomen Akatemian hankerahoitusta. Lapin yliopiston kanssa toteutettavan hanke on nelivuotinen (1.9.2017-31.8.2021) ja Aalto-yliopiston rahoitusosuus on 280 000 €.

Hanketta johtaa esittävien taiteiden lavastuksen professori Liisa Ikonen ja hankkeessa työskentelevät lisäksi Maiju Loukola, Elina Lifländer sekä taiteen laitoksen Pia Euro ja Harri Laakso. Lapin yliopistosta mukana ovat Eija Timonen (joka on myös ELOn dosentti), Mari Mäkiranta ja Jonna Tolonen.

Hankekuvauksen mukaan: "Tutkimus tekee näkyväksi erilaisia tilallisia ja käsitteellisiä periferioita ja niihin liittyviä ilmiöitä, ja syventää teoreettisen tarkastelun ja taiteellisen tiedonmuodostuksen kautta erilaisiin periferioihin liittyvää ymmärrystä. Ilmiö laajenee maantieteellisistä ympäristöistä vaikeasti sanallistettaville alueille: aistisuuteen, mielikuviin ja ihmisten välisiin fyysisiin ja psyykkisiin tiloihin ja näissä vallitseviin hierarkioihin. Soveltaen tila- ja kuvataiteen, skenografian, mediataiteen ja taiteellisen tutkimuksen menetelmiä tutkimus luo uudenlaisia suhteita periferioiden, keskusten ja niissä toimivien ihmisten välille. Tutkimus tapahtuu kaupunkitiloissa, arktisessa luonnossa, hoitolaitoksissa sekä normatiivisen elämän eri marginaaleissa ja tuottaa ja mallintaa uudenlaista taidepohjaisia menetelmiä siten, että erilaisten reunailmiöiden kanssa työskentelevät sidosryhmät voivat soveltaa niitä uusilla tavoilla."

Lisätietoja: Liisa Ikonen, liisa.ikonen@aalto.fi, +358 50 5771 042

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun publiikissa muotoilun opiskelijan Helena Ylhäisin 5000€ Metex-palkinnolla työstä ’The Finnish metal industry on the verge of the Industrial Internet as a setting for service design’.

Palkinto jaetaan vuosittain huipputason opinnäytetyöstä, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai on aiheeltaan edistää suoraan tai epäsuorasti muotoilun ja taiteen merkittävyyttä sekä hyödyntämistä teknologiayrityksissä.

1. Mitä teit lopputyössäsi?

Lopputyössä tutkin kone- ja metalliteollisuuden nykytilaa ja valmiutta hyödyntää digitalisaation ja teollisen internetin tuomia mahdollisuuksia. Uudet teknologiat mahdollistavat perinteisille tuote- tai komponenttivalmistajille täysin uudenlaisten palvelujen tarjoamisen. Muotoilun opiskelijana minua kiinnosti miten palvelujen kehitystä voitaisiin tukea palvelumuotoilun keinoin. Lopputyöhön pyrin tuomaan useita eri näkökulmia haastattelemalla muotoilijoita, teollisen internetin professoria sekä kahdeksaa teollisuuden pk-yritystä.

1. Kenelle tästä on hyötyä?

Teollinen internet on ajankohtainen aihe teollisuuden alan yrityksille. Yritykset etsivät kuumeisesti toimivia ratkaisuja, mikä näkyy entistä enemmän palveluntarjoajien kuten muotoiluyritysten kysynnässä ja tarjonnassa. Opinnäytetyössäni hain vuoropuhelua toimialojen välille. Pyrin ymmärtämään metalliteollisuuden yritysten tarpeita ja esittämään palvelumuotoilun keinoja, joiden avulla pystyttäisiin vastaamaan olemassa olevaan tarpeeseen. Toivon, että palvelumuotoilijat sekä metalliteollisuuden yritykset voisivat hyötyä opinnäytetyöstäni.

1. Mitä aiot seuraavaksi tehdä?

Jatkan palvelusuunnittelijana LINK Design and Development –muotoilutoimistossa Otaniemessä. Olen ollut yrityksen palveluksessa viimeiset puolitoista vuotta ja tein myös opinnäytetyöni LINKin toimeksiantamana. Olemme jo keskustelleet töissä siitä miten voisimme hyödyntää ja kehittää opinnäytteen tuotoksia jatkossa.

Lisätietoja:

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, toimitusjohtaja Laura Juvonen, laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi

Aalto-yliopisto, Yrityssuhteet, Pirita Posti, pirita.posti@aalto.fi

VTL Louna Hakkarainen selvitti väitöskirjassaan Living Lab -ympäristön potentiaalia vanhustenhoidon ja terveydenhuollon haasteiden ratkaisemisessa. Living Labit ovat teknologian todellisessa käyttöympäristössä sijaitsevia yhteissuunnittelun tiloja, joissa käyttäjät osallistuvat aktiivisesti tuotekehitysprosessiin kumppaneina eikä ainoastaan tutkimuksen kohteina.

Hakkarainen tutki sensoritekniikkaan perustuvan älylattian yhteiskehittämistä vanhainkodissa, jossa suurin osa asukkaista sairastaa Alzheimerin tautia. Huomion kohteena oli käyttäjien ja kehittäjien välinen oppiminen Living Lab projektissa.

”Living Labiin liittyvässä kirjallisuudessa ei puhuta riittävästi työskentelytavan vaatimuksista ja haasteista. Lähdin työssäni kyseenalaistamaan tätä siloteltua kuvaa.”

Kuka päättää, mitä kehitetään?

Dokumentteihin ja haastatteluihin perustuva väitöstutkimus osoitti, että yhteiskehittäminen voi johtaa hyviin lopputuloksiin – mutta se ei ole missään tapauksessa yksinkertaista tai helppoa. Hakkaraisen mukaan monet vanhainkodin työntekijät olivat haluttomia osallistumaan kehitystyöhön: yhtäältä projekti lisäsi hoitajien työtaakkaa ja toisaalta hoivateknologiaan suhtauduttiin epäilevästi. Hälyttimen kehittäneiden insinöörien ja hoiva-ammattilaisten välillä oli myös erimielisyyksiä siitä, kuka lopulta tekee päätöksen siitä, millaisia muutoksia tehdään ja millä aikataululla.

”Lopulta vanhainkodin piti esittää ultimatum, koska liian keskeneräisen prototyypin kanssa työskentely olisi tehnyt vanhustenhoidosta liian raskasta tai jopa mahdotonta.”

Heti Living Lab projektin alussa kehittäjät huomasivat, ettei alkuperäinen tuoteidea, eli vanhuksen kaatumisen huomaava ja siitä hälyttävä lattia, tuonut hoitajien työhön juurikaan lisäarvoa.

”Kaikkein arvokkaimmaksi ominaisuudeksi osoittautuikin se, että hälytys tulee jo siinä vaiheessa, kun kaatumisvaara on suuri, esimerkiksi silloin kun vanhus on nousemassa sängystä. Näin hoitajat voivat tulla paikalle auttamaan, eikä sängyissä välttämättä tarvita turhia laitoja”, Louna Hakkarainen selittää.

Living Lab voi auttaa oikeasti käyttäjiä palvelevan, monimutkaisiakin haasteita ratkaisevan terveysteknologian kehittämisessä ja antaa yritykselle mahdollisuuden hioa tuote valmiiksi ennen lanseerausta ja markkinointia. Yhteiskehittämistä suunnitteleville Louna Hakkaraisella on pari tärkeää ohjetta.

”Kannattaa olla realisti ja ymmärtää, että prosessi on vaativa ja että sen aikana syntyy ristiriitoja – ja se on oikeastaan toivottavaakin. Ehdottoman tärkeää on myös, että mukana on tuotteen kehittäjien ja käyttäjien lisäksi alan tuntevia välittäjiä tai projektityöntekijöitä, jotka ratkovat vaikeasti ennakoitavissa olevia ja tämän tyyppisessä yhteistyössä alati eteen tulevia ongelmia.”

Väitöstilaisuus 21.6.2017 klo 12–14 osoitteessa Hämeentie 135C (Helsinki), Iso luentosali 822.

Lisätietoja:

louna.hakkarainen@aalto.fi

Tiedekilpailun seitsemän finalistia luovat uraauurtavia ratkaisuja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ratkaisut ovat malariatartuntoja kolmiulotteisella hyttysverkolla torjuva ELMO, kesän lämpöä talven varalle varastoiva HeatStock, taskuun mahtuva laboratorio POCKit, henkisestä hyvinvoinnista huolehtiva äitiyspakkaus ParentalBox, personoidun syöpähoidon mahdollistava tietokanta iCombine ja globaaleja taitoja uusilla tavoilla opettava Dlearn.Helsinki.

FutuRena valittiin finaaliin yleisöäänestyksellä Helsinki Challenge Semifinal Pitch Night -tilaisuuksissa kesäkuun alussa. Tiimi aikoo tulostaa toimivan minimunuaisen 3D-printtauksen avulla.

"Olemme erittäin iloisia finaalipaikasta", kertoo HeatStockin tiimin vetäjä Ari Seppälä Aalto-yliopistosta. Tiimi kehittää komposiittimateriaalia, johon voi varastoida lämpöenergiaa pitkiksi ajoiksi "Jos onnistumme tavoitteissamme, on ratkaisullamme suuri merkitys entistä ympäristöystävällisemmän yhteiskunnan rakentamisessa."

Tuomaristolla haastava tehtävä

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat muun muassa Manchesterin yliopiston systeemisten innovaatioiden ja kestävän kehityksen professori Frank Geels ja poliittisen vaikuttamisen asiantuntija Andreas Kaju. Tuomariston puheenjohtajana toimii Crisis Management Initiativen (CMI) toiminnanjohtaja Tuija Talvitie. Tuomaristo valitsi tiimit finaaliin kriteereinään tiedepohjaisuus, ratkaisuhakuisuus, vaikuttavuus, uutuus ja luovuus.

"Meillä tuomareilla oli erittäin hankala tehtävä valita finaaliin jatkavat tiimit. Tarkkailimme ehdotettujen ideoiden vaikuttavuutta globaalien muutosten näkökulmasta ja mietimme, miten ne voisivat kehittyä tieteellisistä oivalluksista maailmanlaajuisiksi kestävän kehityksen ratkaisuiksi", kertoo Tuija Talvitie.

Finalistitiimit syksyllä Brysselissä

Finalistitiimeissä on mukana yli 70 tutkijaa ja asiantuntijaa suomalaisista yliopistoista, yrityksistä, järjestöistä ja julkisorganisaatioista.

Syyskuussa finalistitiimit matkaavat Brysseliin Global Impact Camp -leirille, jonka tarkoitus on edistää suomalaisen tutkimuksen tunnettavuutta, antaa tiimeille eväitä EU-rahoituksen hakemiseen sekä syventää yhteyksiä päättäjiin ja muihin vaikuttajiin.

"Global Impact Camp antaa suomalaisten yliopistojen tutkijoille mahdollisuuden verkostoitua yhteiskunnallisten toimijoiden ja rahoittajien kanssa myös Euroopan tasolla", sanoo UNIFI ry:n hallituksen puheenjohtaja Jouko Niinimäki. Suomen yliopistoja edustava UNIFI ry on ollut käynnistämässä Helsinki Challenge -yhteistyötä.

Kilpailun voittaja valitaan marraskuussa

Tuomaristo valitsee finalisteista voittajan tai voittajat, jotka julkistetaan marraskuussa 2017. Kilpailun palkintona jaetaan 375 000 euroa ja se on tarkoitettu ratkaisun toteuttamiseen. Ratkaisu voi olla esimerkiksi uusi tieteenala, kaupallistettava idea, yrittäjyyttä tai uraauurtavaa tutkimusta.

Helsinki Challenge finalistit 2017

Tiimi HeatStock
HeatStock kehittää komposiittimateriaalia, johon voi varastoida lämpöenergiaa pitkiksi ajoiksi. Sen avulla kesällä talteen kerätyllä lämmöllä voisi lämmittää talvisin. Lämmön voi ottaa talteen esimerkiksi rakennuskohtaisilla aurinkokerääjillä tai teollisuuden ja voimalaitosten sivutuotteista. Ryhmän onnistuminen auttaisi edistämään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, lisäämään teollisuusprosessien energiatehokkuutta, hidastamaan ilmastonmuutosta ja säästämään luonnonvaroja.

Tiimin vetäjä: Ari Seppälä, Senior Scientist, Aalto-yliopisto, 050 441 2110, ari.seppala@aalto.fi, @Team_HeatStock #aalto #suomi100

Tiimi Dlearn.Helsinki
Ryhmä Dlearn.Helsinki haluaa kehittää kokonaisvaltaisen pedagogisen ratkaisun, joilla peruskoulut tavoittavat oppilaiden tarpeet globaalistuvassa, modernissa maailmassa. Nuoret eivät opi nykyisessä koulujärjestelmässä tarpeeksi ongelmanratkaisu- ja yhteistyötaitoja, joita tarvitaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Dlearn.Helsinki on luomassa käytännön pedagogisia työkaluja, joiden avulla oppilaat oppivat ja myös itse arvioivat omia tulevaisuuden taitojaan.

Tiimin vetäjä: Auli Toom, dosentti, Yliopistopedagogiikan keskus, Helsingin yliopisto, 050 415 4852, auli.toom@helsinki.fi 

Tiimi ELMO
Malariaan ja muihin hyttysten levittämiin tauteihin kuolee vuosittain noin miljoona ihmistä. ELMO kehittää kaksiosaista ratkaisua, jonka avulla ehkäistään näiden tautien leviämistä. Ratkaisu koostuu kolmiulotteisesta hyttysverkosta ja uudenlaisesta rokotteesta. Kun kaksi vain yhteen suuntaan hyttysiä läpäisevää verkkoa laitetaan vastakkain ja kiinnitetään esimerkiksi ikkunaan, hyttyset jäävät ansaan verkkojen väliin. Hyttysrokotteen avulla taas tehdään ihmisten verestä myrkyllistä hyttysille, jotta ne eivät pääse tartuttamaan tauteja ihmisestä toiseen.

Tiimin vetäjä: Seppo Meri, professori, Helsingin yliopisto, 050 581 2462, seppo.meri@helsinki.fi

Tiimi FutuRena
Maailmassa miljoonat ihmiset odottavat munuaissiirtoa, mutta luovuttajia ei ole tarpeeksi. FutuRena aikoo tulostaa toimivan minimunuaisen 3D-printtauksen avulla. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tulostaa oikean kokoinen munuainen, jota voidaan käyttää elinsiirroissa. Tutkimuksen aikana saadaan paljon tietoa munuaisen kehityksestä, ja printattua minimunuaista voi käyttää mallina diagnoosin tekemisessä ja lääkekehityksessä.

Tiimin vetäjä: Susanna Kaisto, tohtoriopiskelija, Oulun yliopisto, 050 368 8140, susanna.kaisto@oulu.fi

Tiimi iCombine
Vuosittain maailmassa käytetään yli 100 miljardia dollaria syöpälääkkeisiin, mutta vain 25 % lääkkeistä tehoaa. iCombine kehittää matemaattista mallia, jonka avulla lääkärit voivat etsiä parhainta mahdollista hoitoa syöpäpotilaille. Nykyisin syöpähoidon ongelmana on, että potilaat reagoivat hoitoihin eri tavoilla. Joillekin potilaille myös kehittyy vastustuskyky tiettyjä lääkkeitä kohtaan. Siksi ryhmä on kehittänyt mallin, joka pystyy genetiikan ja biolääketieteellisen informaation avulla laskemaan todennäköisyyksiä sille, mikä lääke toimii parhaiten kullekin potilaalle.

Tiimin vetäjä: Jing Tang, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto; matematiikan ja tilastotieteen laitos, Turun yliopisto, 045 868 9708, jing.tang@helsinki.fi

Tiimi Parental Box
Parental Box haluaa kehittää suomalaisesta äitiyspakkauksesta päivitetyn version, joka tarjoaa lapsiperheille helposti saatavilla olevaa apua hyvän mielenterveyden ja jaksamisen säilyttämiseen.  Henkinen äitiyspakkaus on tärkeä siksi, että ihmiset voivat taloudellisesta hyvinvoinnista huolimatta yhä huonommin ja yhä useampi lapsi on syrjäytymisvaarassa. Tiimi haluaa tarjota helposti ymmärrettäviä käytännön vinkkejä ja kerätä tutkimustietoa suomalaisista lapsiperheistä. Tavoitteena on saada henkinen äitiyspakkaus maailman jokaiselle lapsiperheelle.

Tiimin vetäjä: Lotta Uusitalo-Malmivaara, PhD, Adjunct Professor, Helsingin yliopisto, 0400 514 365, lotta.uusitalo-malmivaara@helsinki.fi

Tiimi POCKit
Lähes puolella maapallon ihmisistä ei ole pääsyä riittävään terveydenhuoltoon. POCKit kehittää terveydenhuollon laitetta, joka siirtää laboratorion yhdelle sirulle. Sen avulla potilaita voidaan testata useiden mikrobien varalta yhdellä kertaa helposti ja edullisesti. Lisäksi laitteella voidaan testata, missä vaiheessa sairaudet ovat. Tiimi uskoo tutkimuksellaan hidastavansa tartuntatautien leviämistä ja kroonisten sairauksien syntymistä. Tutkimuksen avulla saadaan potilaille nopeampaa hoitoa ja miljoonien eurojen säästöt yksilöille ja yhteiskunnalle.

Tiimin vetäjä: Dr. Leona Gilbert, Associate Professor, Jyväskylän yliopisto; toimitusjohtaja, Tezted Oy, 040 723 4718, leona.k.gilbert@jyu.fi

Tiedepohjainen ideakilpailu Helsinki Challenge kokoaa suomalaiset yliopistot monialaiseen yhteistyöhön koko maailman hyväksi. Kilpailun teemat ihminen muutoksessa, kestävä planeetta ja urbaani tulevaisuus linkittyvät YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Helsinki Challenge toteutetaan suomalaisten yliopistojen yhteistyönä. Helsingin yliopiston kanssa kilpailun järjestävät Aalto-yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Taideyliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Helsinki Challenge on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Lisätietoja:

• Finalistitiimien kuvat, kuvaukset ja yhteystiedot (uni.materialbank.net)
• Tutustu finalistitiimeihin (challenge.helsinki.fi)
• Tuomaristo (challenge.helsinki.fi)
• Hanna Talikka, viestintäkoordinaattori
  Helsingin yliopisto, 050 314 9366, hanna.talikka@helsinki.fi

Fiskars-konserni lahjoittaa 250 000 euroa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle korkealuokkaisen designin ja taideopetuksen edistämiseksi Suomessa. Tärkeä osa Fiskarsin muotoilu-, tutkimus- ja kehitystyöstä tapahtuu Suomessa. Lahjoituksella Fiskars haluaa edistää innovaatioita, ruokkia luovuutta ja auttaa uusien materiaalien ja prosessien kehittämisessä ja siten kannustaa tulevaisuuden lahjakkuuksia, mikä on keskeistä yhtiön menestyksen rakentamisessa myös tulevaisuudessa.

”Monilla Fiskarsin brändeistä ja ikonisista tuotteista on juuret suomalaisessa muotoilussa, niin esteettisyyden kuin toiminnallisuudenkin osalta. Lisäksi monet muotoilijoistamme, kuten Alvar Aalto, Aino Aalto, Kaj Franck, Timo Sarpaneva ja Harri Koskinen, ovat Aallon alumneja. Uskomme, että Aalto-yliopiston korkeatasoinen muotoilu- ja taidekoulutus hyödyttää Fiskarsia ja vahvistaa myös suomalaisen muotoilun asemaa globaaleilla markkinoilla,” sanoo Teemu Kangas-Kärki, Fiskarsin vt. toimitusjohtaja.

Fiskars-konserni ja Aalto-yliopisto aikovat tiivistää yhteistyötään ja etsiä tilaisuuksia edistää molempien tahojen kannalta keskeistä tutkimusta. Näitä tutkimusalueita ovat muun muassa taide ja muotoilu, ICT ja digitalisaatio, materiaalit ja luonnonvarojen vastuullinen käyttö, ihmisten elinympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä edistyneet energiaratkaisut.

“Innovaatiovoimamme rakentuu laadukkaan tieteen, taiteen, teknologian ja liiketoiminnan yhteistyölle, joka saa lisävauhtia pitkäaikaisista kumppanuuksista parhaiden yliopistojen, teollisuuden ja liike-elämän kanssa. Juuri tästä on kyse molempia osapuolia hyödyttävässä yhteistyössämme Fiskarsin kanssa”, sanoo Tuula Teeri, Aalto-yliopiston rehtori .

“Fiskarsin ja koulumme tarinat liittyvät toisiinsa monin tavoin. Monet lahjakkaista alumneistamme ovat työskennelleet Fiskarsilla. Meillä on sama kunnianhimoinen visio työn laadusta ja muotoilusta, mikä näkyy erittäin hyvin heidän tuotteissaan. Odotan innolla yhteistyömme syventämistä, kun tutkimme yhdessä keinoja kehittää edelleen liiketoiminnan vastuullisuutta ja erinomaista asiakaskokemusta sekä vaalia kauneuden perintöä nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo Anna Valtonen, Aalto-yliopiston vararehtori ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani.

“Fiskarsin visiona on vaikuttaa positiivisella ja kestävällä tavalla ihmisten elämään – tekemällä arjesta ainutkertaista. Ihmisten kulutustottumukset ovat muuttumassa, ja olemme sitoutuneita siihen, että tarjoamme kestävästi muotoiltuja tuotteita, jotta maailma olisi paremmassa kunnossa tuleville sukupolville. Olemme asettaneet vastuullisuustavoitteet esimerkiksi materiaalien käytölle sekä energiankulutuksen ja jätteiden määrän vähentämiseksi. Yhteistyön tiivistäminen Aalto-yliopiston kanssa antaa meille paremmat mahdollisuudet kehittää tuotteita, innovoida uusia palveluja ja parantaa prosesseja, mikä vuorostaan auttaa meitä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteemme,” jatkaa Teemu Kangas-Kärki.

Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus nimitti 14.6.2017 pitämässään kokouksessa professori, tekniikan tohtori Ilkka Niemelän yliopiston rehtorin tehtävään viisivuotiskaudeksi 1.7.2017 alkaen.

Ilkka Niemelä (s.1961) on toiminut Aalto-yliopiston provostina 1.5.2014 alkaen. Provosti toimii rehtorin sijaisena ja johtaa Aalto-yliopiston akateemisen tehtävän toteuttamista.

Provostin vastuualuueseen kuuluu opetuksen ja tutkimuksen sekä innovaatiotoimintaan ja vaikuttavuuteen liittyvien tehtävien johtaminen. Provosti toimii myös dekaanien esimiehenä.

Ilkka Niemelä nimitettiin Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelytekniikan professoriksi vuonna 2000. Hän toimi tietojenkäsittelyteorian vastuualueen esimiehenä vuosina 2000–2007 ja tietotekniikan tutkinto-ohjelman vastuuprofessorina vuosina 2008–2010. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on kehittänyt uusia automaattisen päättelyn ja rajoiteohjelmoinnin menetelmiä laskennallisesti vaativien ongelmien ratkaisemiseksi ja tutkinut tällaisten menetelmien sovellutuksia.

Ilkka Niemelä toimi Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaanina vuoden 2011 alusta helmikuun loppuun 2012 ja akateemisista asioista vastaavana vararehtorina ja rehtorin ensimmäisenä varamiehenä 1.3.2012 lukien. Hänellä on useita akateemisia luottamustehtäviä.

Ilkka Niemelä on toiminut kansainvälisissä tutkimustehtävissä National ICT:ssä Australiassa Sydneyssä vuodenvaihteessa 2005–2006, Universität Koblenz-Landaussa Saksassa vuosina 1995–1996 ja SRI Internationalin Artificial Intelligence Centerissä, Kaliforniassa USA:ssa vuonna 1993.  

"Olen erittäin innoissani uudesta tehtävästä. Aalto-yliopistolla on tärkeä kansallinen erityistehtävä, henkilöstö tekee hienoa työtä ja yliopisto on kehittynyt nopeaa vauhtia kohti maailman kärkeä", sanoo Aalto-yliopiston rehtorina aloittava Ilkka Niemelä.

Rehtorin valintaa valmisteli hakukomitea, johon kuuluivat professori emeritus Risto Nieminen, Aalto-professori Matti Keloharju, professori Martti Raevaara, AYY:n puheenjohtaja Joona Orpana ja sidosryhmien edustajana Risto Siilasmaa sekä Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen jäsenet Anne Brunila, Mikko Kosonen ja Susanna Pettersson.

Valintaa edelsi laaja, kansainvälisen yhteistyökumppanin kanssa toteutettu kotimainen ja ulkomainen hakuprosessi sekä avoin haku tehtävästä kiinnostuneille. Hakukomitea painotti erityisesti akateemista johtamiskokemusta, sitoutumista poikkitieteellisyyteen ja opiskelijakeskeisyyttä.

"Halusimme Aalto-yliopiston rehtoriksi kokeneen akateemisen yhteisön johtajan, jolla on tahtoa ja innostusta jatkaa Aalto-yliopiston kunnianhimoista kehittämistyötä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Aalto-yliopiston ainutlaatuinen tieteen ja taiteen liitto tekniikan ja talouden kanssa sekä tieteenalojen rajat ylittävä tutkimus- ja opetusyhteistyö antavat tälle työlle erinomaiset mahdollisuudet myös jatkossa. Hallitus päätyi yksimielisesti Ilkka Niemelän valintaan", toteaa hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila.

Aalto-yliopiston ensimmäinen rehtori Tuula Teeri siirtyy 1.11.2017 Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian (IVA) toimitusjohtajaksi. Hän toimii Aalto-yliopiston Senior Advisor -tehtävässä 1.7.–31.10.2017.

Ilkka Niemelän CV (pdf)

Lisätietoja:

• Anne Brunila, Aalto-korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja, puh. 0400 813 952
• Ilkka Niemelä, provosti, Aalto-yliopisto, puh. 050 511 3013

Rakenteelliset uudistukset, taloudelliset murrokset ja kestävä kiertotalous ovat yhteiskunnallisen keskustelun ja päivän politiikan keskiössä. Into Kustannus on hiljattain julkaissut aihetta käsittelevän tietokirjan, jossa yhdistetään rakennemurrosten kansainvälisen tutkimuksen keskeiset mallit ja työkalut suomalaisiin esimerkkeihin ja käytännön kokemuksiin.

Uutuuskirja pureutuu suurten murrosten eli toimintatapojen perusteellisen muutoksen aikaansaamiseen. Murroksia tarvitaan, sillä Suomen luotsaaminen kestävästi seuraavia sukupolvia ajatellen vaatii uudenlaisia ratkaisuja. Vähittäinen korjaus ei riitä. 

Kirjoittajat kertovat, miten näitä murroksia voidaan parhaiten edistää kansainvälisen nykytietämyksen mukaan. Teoriaosan jälkeen kirjassa kuvataan energia-alaan, rakennusten energiatehokkuuteen, liikennejärjestelmään ja ravinnetalouteen liittyviä esimerkkejä Suomesta. Lopuksi kirjoittajat esittelevät kokemuksen ja tutkimuksen perusteella eri toimijoille käytännöllisiä näkökulmia ja työkaluja murrosten edistämiseen. 

Suomi seuraaville sukupolville – taloudellisten murrosten käsikirja on ensimmäinen aihepiiriä käsittelevä suomenkielinen kirja ja sen kirjoittajat pyrkivät vakiinnuttamaan suomenkielisen sanaston, mikä helpottaa aihepiiristä keskustelua.

Kirjan ovat kirjoittaneet Kati Berninger, Raimo Lovio, Armi Temmes, Mikko Jalas, Paula Kivimaa ja Eva Heiskanen.

Kirja on saatavilla Into Kustannus -verkkokaupasta: https://intokustannus.fi/kirja/suomi-seuraaville-sukupolville/

Lisätietoja:
Ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
raimo.lovio@aalto.fi

PhD Kati Berninger on Tyrsky-Konsultoinnin tutkimusjohtaja ja tietokirjailija. KTT Raimo Lovio ja MMT Armi Temmes ovat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professoreja. KTT Mikko Jalas on professori Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, FT Paula Kivimaa on tutkija Sussexin yliopistossa ja Suomen ympäristökeskuksessa. FT Eva Heiskanen on Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja.

Opiskelijat Elyas Saif (kiinteistötalouden koulutusohjelma (Real Estate Economics), Perustieteiden korkeakoulu ja Leo Josephy (teollisen muotoilun koulutusohjelma (Collaborative and Industrial Design), Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, tutkivat uusia tapoja käyttää lisätyn ja virtuaalitodellisuuden tekniikkaa kiinteistötaloudessa.

Tehtyään perusteellisen markkina-analyysin opiskelijat hyödynsivät Nokialle tyypillistä asiakaslähtöisyyttä haastatellen yli kymmenen asiantuntijaa, joihin kuului johtohahmoja kiinteistötalouden koko elinkaaresta; arkkitehtuurista ja rakentamisesta markkinointiin ja vuokraukseen.

”Lisättyä todellisuutta tutkitaan rakennusalalla, mutta teknologian käyttöönotto on ollut hidasta”

Elyas Saif järjesti haastattelut Suomen johtavien rakennusalan yritysten, kuten NCC:n ja SRV:n, edustajien kanssa ja sai runsaasti tietoa yritysten prosesseista. ”Yhtiöiden edustajien haastatteleminen auttoi minua ymmärtämään alan vaatimuksia. Oli erityisen kiintoisaa tavata useiden alojen asiantuntijoita ja keskustella heidän kanssaan kehittyvistä teknologioista, kuten lisätystä ja virtuaalitodellisuudesta,” Saif kertoo.

Haastattelujen avulla tunnistettujen työnkulkujen ja haasteiden perusteella Saif ja Josephy keskittyivät tutkimaan yhdessä Nokian Mahdi Sayaadin kanssa, kuinka lisätyn todellisuuden käyttöliittymiä voi hyödyntää rakennusteollisuudessa.

”Lisättyä todellisuutta tutkitaan rakennusalalla, mutta teknologian käyttöönotto on ollut hidasta. Lisätty todellisuus on vielä lapsen kengissä, mutta mikäli pystymme todistamaan sen, että se tekee projekteista sujuvampia, yhtiöt varmasti innostuvat ottamaan uusia tuotteita käyttöön. Rakennustyömaalla aika on rahaa,” huomauttaa Leo Josephy.

Nokia oli erittäin tyytyväinen projektin tulokseen ja vaikuttunut opiskelijoiden työn perusteellisuudesta. Nokialla työskentelevä kehityspäällikkö Petri Niiranen toteaa: ”Aallon opiskelijoiden ammattimaisuus ja heidän tuloksensa tekivät minuun suuren vaikutuksen. Asiakkaan tarpeen tunnistaminen ja ratkaisun kehittäminen olivat heiltä hienoa työtä.”

”Tämän projektin yhteistyö oli upeaa. Olen oikein tyytyväinen siihen, että onnistuimme suhteellisen lyhyessä ajassa kehittämään liiketoimintaidean ja ratkaisun tyhjästä. Lisäksi Nokia sai tunnustusta projektin erinomaisista saavutuksista,” sanoo Mahdi Sayaadi, joka tekee opinnäytetyötään Nokialle.

Tuotantotalouden laitoksen tutkija Jesse Karjalainen, joka toimi yhtenä opiskelijoiden ohjaajista, tiivistää projektin: ”Olen erittäin tyytyväinen projektin etenemiseen kokonaisuutena. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ideointi ja analysointi Nokian ja pätevien opiskelijoiden kanssa oli hieno kokemus.”

Nokian virtuaalitodellisuusprojektin järjesti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Projektin ohjaajat olivat Perustieteiden korkeakoulun tuotantotalouden ohjelmasta ja opiskelijat Insinööritieteiden korkeakoulusta sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Lisätietoa:
Projektiasiantuntija Tommi Vihervaara
Aalto-yliopisto
p. 050 383 7388
tommi.vihervaara@aalto.fi

Aalto-yliopistosta taiteen kandidaatiksi juuri valmistunut Maija Mero oli yksi kolmesta vaatesuunnittelijasta, jotka palkittiin himoitulla LVMH-konsernin palkinnolla vastavalmistuneille vaatesuunnittelijoille. Sekä Mero että Aalto-yliopisto saivat palkinnoksi 10 000 euron summan. Pariisissa 16.6. järjestettyä palkintogaalaa emännöivät LVMH-konsernin puheenjohtaja Delphine Arnault ja pop-artisti Rihanna. Palkintolautakunnassa oli heidän lisäkseen kaikkien LVMH-konsernin muotitalojen luovat johtajat: Karl Lagerfelf (Fendi), Pheobe Philo (Céline), Jonathan Anderson (Loewe), Nicolas Ghesquiére (Louis Vuitton), Maria Grazia Chiuri (Christian Dior) sekä Humberto Leon ja Carol Lim (Kenzo).
 

Entisissä Sähkötekniikan korkeakoulun tiloissa avautuva yhteisötila A Grid kokoaa saman katon alle muun muassa kasvuyrityksiä, luovien alojen yrityksiä, kiihdyttämöitä ja palveluita yrityksille. Kyseessä on kunnianhimoisten startupien, yritysten ja yrittäjien luova yhteisö: rakennukseen tulee remontin valmistuttua tilat jopa sadoille toimijoille.

Havainnekuva A Gridin tiloista.

”Otaniemen kampus rakentuu ainutlaatuiseksi yhteistyön keskittymäksi, jossa tutkijat, yritykset ja opiskelijat luovat uudenlaisia tapoja toimia yhdessä. A Grid on kohtauspaikka, joka toimii linkkinä yliopiston teknologiaan, osaamispohjaan ja yhteisöön opiskelijoineen”, kertoo Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen. ”Juuri ilmestyneessä kansainvälisessä yliopistoarvioinnissa listattiin noin 55 innovatiivista, uudella tavalla yritysten ja yhteiskunnan kanssa yhteistyötä tekevää yliopistoa; Aalto oli ainoana suomalaisena tässä joukossa. Avaamme A Gridin vahvistamaan tätä kehitystä.”

Aallossa kehitetään parhaillaan tapoja, joilla yliopiston laajaa tutkimusinfrastruktuuria ja teknologiaa sekä niihin liittyvää osaamista saadaan joustavasti yritysten käyttöön. ”Mahdollisuus hyödyntää vaikkapa Aallon protopajoja tai teollisen internetin osaamista on erityisen tärkeä pienille yrityksille, joille vastaavaa ei olisi muutoin saatavilla”, Pulkkinen toteaa.

A Gridin toiminnassa keskeisessä roolissa on Aalto-yliopiston oma yrityskiihdyttämö Aalto Start-Up Center. Muita tunnettuja tulevia asukkaita ovat esimerkiksi Reaktor Space Lab, Euroopan avaruusjärjestö ESA sekä tapahtumatoimisto Tapaus. A Gridistä löytyy paitsi toimistotiloja, myös yhteistyö- ja tapahtumatiloja, työpajatiloja sekä tukipalveluita ravintolasta ja kahvilasta talous- ja lakipalveluihin.

Mittaville, jo ensivaiheessaan 20 000 neliömetrin kokoisille tiloille on ollut Otaniemessä kysyntää, ja suunnitelmissa on myös laajentaa toimintaa ympäri kampusta.

”Otaniemen yrittäjyysyhteisössä on ainutlaatuista intoa ja energiaa. Monet startupit haluavat perustaa toimitilansa tänne esimerkiksi Startup Saunan kiihdyttämöohjelman käytyään. Myös yliopiston tutkimusryhmistä ja opiskelijaprojekteista syntyy yrityksiä, joita voimme palvella nyt uudella tavalla”, toteaa kiinteistösijoitusjohtaja Eetu Ristaniemi Aalto-yliopiston kiinteistöyhtiö Aalto CREstä. ”Sähkötekniikan korkeakoulun tiloissa tehdyllä tutkimuksella on ollut merkittävä rooli esimerkiksi Nokian nousussa. Nyt samat tilat voivat toimia tukialustana uusille menestystarinoille.”

Lisätiedot:

• A Gridin verkkosivut: agrid.fi
• Tuija Pulkkinen, vararehtori, tutkimus ja innovaatiot, 050 591 6013, vicepresident-ri@aalto.fi
• Eetu Ristaniemi, kiinteistösijoitusjohtaja, Aalto CRE, 040 773 9083, eetu.ristaniemi@aalto.fi

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on myöntänyt 250 000 euron rahoituksen “Quantifying Human Experience for Increased Intelligence Within Work Teams and in the Customer Interface” -projektille. Hanke on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Oulun yliopiston yhteinen ja mukana on myös 10 yritystä: Reaktor, Affecto, Elisa, Wunderkraut, IF, Mehiläinen, Fondia, Fira, Avaus ja Wörks.

Projektin johtaja, professori Teemu Leinonen Aalto-yliopiston Median laitokselta kertoo: “Digitalisaatio tarjoaa ennennäkemättömän laajoja mahdollisuuksia yhteistyöhön. Vuorovaikutusteknologiat eivät kuitenkaan vielä vastaa riittävän hyvin ihmisten tarpeisiin. Väärinymmärrykset ovat tavallisia ja jaetun ongelmanratkaisun tehokkuus heikkenee. Kommunikaatiotyökalujen suurimmat puutteet liittyvät tekijöihin, jotka määrittävät hyvää ihmistenvälistä vuorovaikutusta: jaettua kontekstia, synkronoitumista, ja ennen kaikkea tunnetiedon laadukasta välittymistä.”

“Quantifying Human Experience for Increased Intelligence Within Work Teams and in the Customer Interface” -projektin tavoitteena on luoda uutta tietoa, joka avaa mahdollisuuksia parantaa digitaalista ja kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Projektissa tutkitaan myös tunnetiedon käyttämistä palvelujen, applikaatioiden ja sisältöjen suunnittelussa sekä testaamisessa.

Projekti hyödyntää monitieteistä tutkimusta, jossa yhdistyvät kognitiivinen, affektiivinen ja sosiaalinen neurotiede, biosignaalien analysointi, konenäköteknologia ja algoritmit, datafuusio, kompleksisten verkostojen tutkimus sekä käyttäjäkeskeiset design-menetelmät.

Lisätietoja: Teemu Leinonen, teemu.leinonen@aalto.fi

Kuva: Eva Durall

Kauppatieteiden alan tulokset julkaistiin 27.6.2017 ja tekniikan ja taiteiden alojen tulokset on julkaistu tänään 28.6.2017. Hakijat voivat tarkistaa oman valintatilanteensa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa www.opintopolku.fi. Lisäksi Opetushallitus lähettää sähköpostitse kaikille hakijoille tuloskirjeet tämän viikon perjantaihin mennessä.

Huhtikuun alussa päättyneessä valtakunnallisessa yhteishaussa Aalto-yliopiston tekniikan hakukohteisiin haki 5 656 henkilöä. Tekniikan alan suosituimmat hakukohteet olivat tietotekniikka sekä kone- ja rakennustekniikka. Kauppatieteiden alalle haki yhteensä 4 603 hakijaa: suomenkieliseen kandidaattiohjelmaan haki 3 861 henkilöä ja englanninkieliseen International Business -ohjelmaan Mikkelissä 742 henkilöä. Taiteiden alalla hakijoita oli 2 060 ja suosituimmat hakukohteet olivat visuaalisen viestinnän muotoilu sekä kuvataidekasvatus.

Sama henkilö on voinut hakea usealle eri alalle ja useaan hakukohteeseen. Yhteensä eri hakijoita kaikkiin Aalto-yliopiston hakukohteisiin oli 9 984. Vastaava hakijoiden lukumäärä vuonna 2016 oli 9 606 eli hakijamäärä nousi 3,9 %. Aalto-yliopiston oli valinnut ensisijaiseksi hakutoiveekseen 61,4 % hakijoista.  

Vuoden 2017 yhteishaussa on Aallon kandidaattiohjelmissa kaiken kaikkiaan 1 505 aloituspaikkaa, joista 292 kauppatieteiden ohjelmassa Otaniemessä Espoossa ja 85 International Business -ohjelmassa Mikkelissä, 1 007 tekniikan alalla ja 121 taiteiden alalla. Valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa tehtävä sijoitteluajo tuo jokaiselle hakijalle yhden opiskelupaikan. Sijoitteluajo kattaa kaikki yhteishaun hakukohteet yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, ja se päättyy 14.8.2017. Tämän vuoksi lopullinen hyväksyttyjen uusien opiskelijoiden määrä on selvillä vasta sitten, kun kaikki paikat on vastaanotettu.

Lisätietoa Aalto-yliopiston uusille opiskelijoille löytyy opiskelijoiden intranetistä, Intosta (into.aalto.fi).

Lisätietoja:
Eija Zitting
oppimispalveluiden päällikkö
puh. 050 364 7778

Milla Vaisto-Oinonen
ulkoisten asiakkaiden palvelujen päällikkö
puh. 050 362 8880

Taiteen laitoksen yhteisen opetuksen yksikön ‘Media Intervention in the City’ -kurssilla opiskelijat pääsivät toteuttamaan lyhytkestoisia installaatioita ja performansseja kauppakeskus Kamppiin. Kurssilla tutkittiin taiteen roolin muuttumista julkisessa tilassa. “Nykyään julkinen taide voi olla muutakin kuin patsas torilla. Taiteilijat ympäri maailman käyttävät monentyyppisiä medioita ja työstävät usein sosiaalisia ja poliittisia aiheita työskennellen läheisesti paikallisten ihmisten kanssa”, kertoo kurssin vastuuopettaja Andy Best-Dunkley.

Kurssi on järjestetty jo kuutena vuotena peräkkäin ja tänä vuonna toista kertaa Kampissa. “Kamppi on kiinnostava lokaatio, koska julkisen liikenteen solmukohtana sen läpi kulkee tuhansien työmatkalaisten virta päivittäin. Se on moderni agora, jonka alueelta löytyy monikulttuurinen sekoitus ihmisiä: toimistotyöläisiä, poliitikkoja, opiskelijoita ja perheitä, työttömiä ja kerjäläisiä”, Best-Dunkley kommentoi.

Opiskelijat aloittivat työskentelyn paikan päällä Kampissa, tehden havaintoja kauppakeskuksen elämästä ja työstäen teoksia tältä pohjalta. Esimerkiksi Jaakko Jäniksen ‘Human Garden’ oli performanssi, jossa hän makasi liikkumatta ja puhumatta kolme tuntia laatikossa ja ohikulkijat saivat istuttaa kukkia hänen päällensä tai viereensä laatikkoon.

“Pohdin teoksessani pysähtymisen merkitystä ja liikettä. Ihmisten pysähtyminen katsomaan tai ottamaan osaa performanssiin oli yhtälailla mielessäni, kuin oma liikkumattomuutenikin. Huomasin performanssin jälkeen pohtivani kuolemaa ja myös kasvien liikkumattomuutta elävinä organismeina”, Jänis kertoo.

Jaakko Jäniksen performanssi kutsui ohikulkijat istutustalkoisiin. Kuva: Andy Best-Dunkley.

Hanna Korkiakoski ja Pauline Taupin puolestaan rakensivat teippaamalla pitkäkaulaisen dinosaurusveistoksen Kampin neljänteen kerrokseen. Työn nimi oli Lost world. “Se on sanaleikki: Dinosaurukset kuuluvat kadonneeseen maailmaan ja samalla työmme on tavallaan piilossa, kokonaisuuden näkee vasta kun katsoo oikeasta paikasta. Halusimme tuottaa katsojille löytämisen iloa”, Korkiakoski kertoo.

Kampin kauppakeskuspäällikko Heli Vainio näkee yhteistyön Aalto-yliopiston kanssa osana kauppakeskusten roolin muuttumista: “Kauppakeskuksella ei ole enää vain yhtä roolia tarjota asiakkailleen tuotteita ja palveluja vaan niiden tarkoitus on olla puoleensavetävä paikka, jossa myös tehdään ostoksia. Kauppakeskuksen pitää elää ajassa, mikä nykyään tarkoittaa mm. sitä, että annetaan tiloja erilaisten kaupunkilaisten käyttöön heidän omien projektiensa toteuttamiseen.”

Teokset herättivät monenlaisia reaktioita Kampissa kävijöiden keskuudessa. Vainio kertoo: “Teokset hämmästyttivät, kiinnostivat ja joku koki jonkun niistä jopa pelottavaksi. Meille mikään tunne ei ole toista parempi. Tärkeintä on yllättää asiakas jollain, kun hän saapuu Kamppiin. Jokainen tempaus rakentaa mielikuvaa Kampista kaikkien kaupunkilaisten yhteisenä paikkana.”

Lisätietoja:

Kuvanveiston lehtori Andy Best-Dunkley, andy.best@aalto.fi, +358505714013

Aalto-yliopiston kolme maisteriohjelmaa tulevat osaksi Shanghai International College of Design and Innovation -yksikön (Shanghai D&I) tarjontaa. Maisteriohjelmien opetus Shanghaissa alkaa tulevana syksynä, ja ohjelmien ensimmäiset kiinalaisopiskelijat saapuvat Otaniemeen syksyllä 2018.

Kyseessä on Aalto-yliopiston ensimmäinen tilauskoulutusyhteistyö ja tiettävästi myös ensimmäinen vastaava malli koko Suomessa. Tilauskoulutus tarkoittaa ulkopuolisen toimeksiantajan, tässä tapauksessa Tongji-yliopiston, tilauksesta tapahtuvaa maksullista koulutusta. Aallon ja Tongjin sopimus perustuu Kiinan opetusministeriön hyväksymään kansainvälisen yhteistyön malliin.

Aallon ja Tongjin rehtorit allekirjoittivat sopimuksen tilauskoulutuksesta Pekingissä torstaina 29. kesäkuuta osana pääministeri Juha Sipilän Kiinan-matkan ohjelmaa.

Shanghai D&I:n opiskelijat voivat valita kolmesta eri maisteriohjelmasta muotoilun ja kestävän kehityksen alalta: International Design Business Management, Creative Sustainability ja Collaborative and Industrial Design. Kaikkien ohjelmien opetussisältö perustuu Aallon nykyisiin, samoihin maisteriohjelmiin. Lisäksi Shanghai D&I tarjoaa kandiopiskelijoille tuotekehitykseen keskittyvän Aaltonautti-sivuainekokonaisuuden, jonka on kehittänyt Aalto-yliopiston Design Factory.

”Shanghai on sijaintina erittäin kiinnostava Aalto-yliopistolle, onhan se Kiinan suurimpia kaupunkeja, liike-elämän solmukohta ja jatkuvasti kehittyvä muotoilun keskus. Tiivis yhteistyömme Tongji-yliopiston kanssa tarjoaa aaltolaisille uusia oppimisen ja tutkimisen mahdollisuuksia”, Aalto-yliopiston rehtorina 1. heinäkuuta aloittava Ilkka Niemelä sanoo. 

Aallon ja Tongjin yhteistyö on jatkunut jo vuosia. Tongji kuuluu Kiinan 15 parhaan yliopiston joukkoon ja on johtava yliopisto muun muassa insinööritieteiden, kauppatieteiden ja arkkitehtuurin aloilla. Yliopiston muotoilun ja innovaatioiden korkeakoulu on omalla alallaan yksi kansainvälisesti arvostetuimpia kiinalaisoppilaitoksia.

”Shanghain kaupunki on valinnut innovatiivisuuden tärkeimmäksi strategiseksi tavoitteekseen. ”Näin se pyrkii muuttumaan perinteisten teollisuusalojen keskuksesta uuden talouden ja teknologian solmukohdaksi. Muotoilulla on merkittävä rooli tässä prosessissa”, sanoo Tongji-yliopiston dekaani Lou Yongqi.
 
Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden päällikkö Mari-Anna Suurmunne, Aalto-yliopisto p. 040-35 38321
Oppimispalveluiden päällikkö Eija Zitting, Aalto-yliopisto, p. 050 364 7778

Aalto-yliopisto on saanut Tulevaisuus tehdään nyt -varainhankintakampanjassaan lahjoituksia yhteensä 23,5 miljoonaa euroa. Kampanja-aika päättyy 30.6.2017.

Vuonna 2015 käynnistyneen valtion tukeman kampanjan tavoitteena oli kerätä 20 miljoonaa euroa rahalahjoituksina sekä laajentaa Aallon tukijoiden joukkoa. Valtion tuki lahjoitetuille euroille on arviolta noin 1-1,5 -kertainen. Valtion täydentävä rahoitus ja tarkka vastinrahakerroin selviävät myöhemmin.  

”Kiitän lämpimästi kaikkia lahjoittajiamme. Aalto-yliopisto on lyhyessä ajassa noussut kansainvälisesti kiinnostavaksi yliopistoksi. Lahjoitukset auttavat meitä vastaamaan entistä paremmin globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin. Korkeatasoisella tutkimuksella ja uusien osaajien kouluttamisella pystymme luomaan Suomeen uutta työtä, talouskasvua ja hyvinvointia””, toteaa Ilkka Niemelä, joka aloittaa Aalto-yliopiston rehtorina 1.7.

Heart Campus – Sydämeni kampus -kampanja oli osa Tulevaisuus tehdään nyt -kampanjaa ja suunnattu Aalto-yhteisön jäsenille. Lähes 100 henkilöä osallistui jakamalla oman tarinansa tai kuvamuistonsa ja lahjoittamalla yhteensä 26 000 euroa.

Lahjoitusvaroilla rakennetaan tulevaisuutta

Kampanjassa lahjoituksen sai kohdentaa joko yliopiston toiminnalle yleisesti tai jollekin kolmesta koulutustalasta: kauppatieteelliselle, taiteelliselle tai teknistieteelliselle alalle.

Aalto-yliopisto panostaa ensiluokkaiseen tutkimukseen ja opetukseen. Opiskelijoiden innostuksen tukeminen ja heidän valmentamisensa tulevaisuuden työelämään on yliopistolle tärkeä tavoite.

Lahjoitukset ovat osa Aalto-yliopiston pääomaa. Varat rahastoidaan yliopiston sidottuihin rahastoihin ja sijoitetaan pääomamarkkinoille yliopiston sijoitusstrategian mukaisesti.

Pääoman tuotoista muodostuva lisärahoitus edistää yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja parantaa yliopiston mahdollisuutta kohdistaa resursseja strategisille painopistealueille ja kehittää toimintaa korkeatasoisena yliopistona. Tulevina vuosina pääoman tuotoilla on tavoitteena kattaa noin 5 % yliopiston vuosittaisesta toimintabudjetista.

Lahjoitusten verovähennysoikeus jatkuu

Aalto-yliopisto jatkaa varainhankintaansa myös nyt päättyneen vastinrahakampanjan jälkeen. Lahjoitusten verovähennysoikeus jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun, ja koskee niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä ja yhteisöjä. Vähennyskelpoisen lahjoituksen tulee olla vähintään 850 euroa vuodessa ja sen voi tehdä useassa erässä vuoden aikana.

Aalto-yliopisto perustettiin tammikuussa 2010 liittämällä yhteen Suomen muotoilun, talouden ja tekniikan kärkiyliopistot. Vuosien 2008–2011 aikana suomalaiset yritykset, organisaatiot ja yksityishenkilöt lahjoittivat Aalto-yliopistolle yhteensä noin 200 miljoonan euron pääoman, jolle valtio myönsi 2,5-kertaisen vastinrahoituksen. Yliopisto sai tämän varainhankinnan avulla yhteensä noin 700 miljoonan euron pääoman.

Yliopiston pääoman keräämisen varmistivat Teknologiateollisuus ry, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Liikesivistysrahaston kannatusyhdistys ry, Teollisuuden ja työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö, Tekniikan akateemiset ry, Suomen ekonomiliitto – SEFE ry sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Lisätietoja:
Ilkka Niemelä, rehtori 1.7. alkaen, president@aalto.fi
koordinaattori Pirjo Peippo-Lavikka, puh. 050  512 2496.